Sanakirja, tukimateriaalit
Asemakaava
Yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma. Asemakaavalla säädellään muun muassa sitä, mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka paljon sille saa rakentaa.
Asemakaavamuutos
Ellei tontilla ole riittävästi rakennusoikeutta täydennysrakentamista varten, voimassa olevaa asemakaavaa on usein mahdollista muuttaa. Asemakaavamuutoksen mahdollisuuksia selvitetään asemakaavoituksesta vastaavan viranomaisen kanssa. Jos muutos todetaan mahdolliseksi, rakennuspaikan haltija tekee kaavamuutoshakemuksen, jonka jälkeen muutostyö voidaan käynnistää.
Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutokset lukuun ottamatta vähäisiä muutoksia, jotka hyväksyy kaupunkiympäristölautakunta. Vähäinen muutos voi olla esimerkiksi pientalotontin rakennusoikeuden nostaminen vastaavien ympäröivien tonttien tasolle.
Autopaikkojen rakentamisvelvollisuus
Asemakaavassa ja rakennusluvassa annettu määräys toteutettavien autopaikkojen määrästä esimerkiksi asuntorakentamisen yhteydessä. Autopaikkojen vähimmäismäärään vaikuttavat muun muassa rakennuksen sijainti, talotyyppi ja joukkoliikenteen palvelutaso.
Hallintamuoto
Kiinteistön tai rakennuksen hallintaperuste. Asuinrakennusten hallintamuotoja ovat valtion tukema nk. säännelty vuokra-asuminen, sääntelemätön vuokra-asuminen, asumisoikeus- eli aso-asuminen, Hitas eli Helsingin säännelty omistusasuminen ja sääntelemätön omistusasuminen. Valtio tukee opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuotantoa sekä erityisryhmien asuntotuotantoa; hallintamuodoltaan nämä ovat valtion tukemaa vuokra-asumista, joka on osoitettu nimetyn ryhmän käyttöön. Opiskelija- ja nuorisoasuntoja voidaan toteuttaa valtion tukemina tai sääntelemättöminä vuokra-asuntoina.
Hankesuunnitelma
Hankesuunnitelmassa rakennushankkeelle asetetaan laajuutta, toimivuutta, laatua, kustannuksia, ajoitusta ja ylläpitoa koskevat täsmälliset tavoitteet sekä määritellään rakennuspaikka, hankkeen toteutustapa ja mahdolliset rakentamista koskevat rajoitteet.
Kerrosala
Laskennallisia kerrosaloja on useita. Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee kerrosalojen laskentatavat. Asemakaavaan merkitään rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusoikeutta määrittelevä kerrosala, joka on suurin piirtein rakennuksen kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala.
Kiinteistö
Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin kiinteistönä merkittyä maa- tai vesialueen omistuksen yksikköä. Kiinteistöön kuuluvat sillä sijaitsevat kiinteistön omistajan rakennukset ja kiinteät laitteet.
Kiinteistön arvonnousu (täydennysrakentamisessa)
Asemakaavamuutoksen tuottama arvonnousu kiinteistölle tarkoittaa asemakaavamuutoksessa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyksen tai käyttötarkoituksen muutoksen aiheuttamaa rahallista tontin arvonnousua.
Kiinteistövero
Maan ja sillä olevien rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa vuosittain tontin tai tilan sijaintikunnalle. Veron suuruus on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Veroprosentin suuruudesta päättää kunnanvaltuusto eduskunnan säätämien ala- ja ylärajojen mukaisesti.
Korjausrakentaminen
Korjausrakentaminen on lainsäädännössä yleisnimitys kaikille olemassa olevaan rakennuskantaan tehtäville korjauksille, muutoksille ja konservoinnille/entisöinnille.
Käyttötarkoituksen muutos
Viimeisimmässä rakennusluvassa määritellyn käyttötarkoituksen muuttaminen, esimerkiksi rakennuksessa olevan liiketilan muuttaminen asunnoksi. Asemakaavassa määritelty rakennuspaikan pääkäyttötarkoitus voidaan joskus muuttaa asemakaavamuutoksella (esim. teollisuusrakennusten korttelialueesta asuinrakennusten korttelialueeksi).
Käyttötarkoitus
Asemakaavassa määritelty alueen tai rakennuksen osan pääasiallinen toiminto. Jokaisella tilalla on rakennusluvassa oltava merkittynä käyttötarkoitus, esimerkiksi asuminen, liiketila jne.
Lainvoimainen kaava
Kaupunginvaltuuston hyväksymä, lakisääteisen valitusajan jälkeen voimaan tullut kaava, jonka mukainen rakentaminen on sallittua. Ennen kaavan lainvoimaisuutta tehtävät mahdolliset kaavavalitukset viivästyttävät kaavan voimaantuloa oikeuskäsittelyn ajan ja voivat johtaa muutoksiin kaavassa.
Lisäkerros
Uusi kerros, joka rakennetaan olemassa olevan rakennuksen päälle.
Lisärakentaminen
Tonttikohtainen täydennysrakentaminen eli olemassa olevalle tontille rakennetaan lisää. Lisärakentamisvaihtoehtoja ovat esimerkiksi käyttötarkoituksen muutos, uusi rakennus, rakennuksen korottaminen tai jatkaminen.
Luonnos
Alustava suunnitelma keskustelun pohjaksi.
Maankäyttöneuvottelut, maankäyttösopimus, maankäyttökorvaus
Kaupunki ja maanomistaja neuvottelevat maankäyttösopimuksen, kun maanomistajalle koituu asemakaavamuutoksesta merkittävää hyötyä. Tällöin kaupunki perii maanomistajalta korvauksia kaupungille aiheutuvista yhdyskuntarakentamisen kustannuksista. Merkittävän hyödyn alarajana kerrostaloyhtiöille pidetään Helsingissä miljoonan euron arvonnousua, jonka ylittävästä osuudesta maanomistaja maksaa kaupungille 35 prosenttia maankäyttökorvausta.
Peruskorjaus, perusparannus
Olemassa olevan rakennuksen laajaa, yhdellä kertaa tapahtuvaa korjaamista, joka voi myös nostaa rakennuksen laatutasoa tai parantaa toimivuutta. Esimerkiksi putki- ja julkisivuremontit ovat tyypillisiä peruskorjaushankkeita.
Poikkeaminen, poikkeamispäätös
Jos rakennushanke poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta tai muista määräyksistä, tarvitaan poikkeamispäätös. Poikkeamispäätöksellä kaupunki voi erityisestä syystä poiketa rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeamispäätös voi koskea yhtä rakennuspaikkaa tai laajempaa aluetta. Lupa vähäiseen poikkeamiseen voidaan myöntää rakennusluvan yhteydessä. Merkittävä poikkeaminen vaatii yleensä asemakaavamuutoksen.
PTS
PTS (pitkän tähtäimen suunnitelma) on kiinteistön lakisääteinen pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma, joka antaa kokonaiskuvan kiinteistön kunnosta ja korjaustarpeista.
Purkava lisärakentaminen
Rakentamista, jossa olemassa olevaa rakennuskantaa puretaan osittain tai kokonaan ja samalla rakennetaan uutta.
Rakennuksen korottaminen
Rakennuksen kattokorkeusaseman (kattokoron) nostaminen (esim. katonharjan nostaminen lisälämmöneristeen verran ullakkorakentamisen yhteydessä), lisäkerroksen tai -kerrosten rakentaminen.
Rakennuksen laajennus
Rakennuksen kerrosalaan laskettavan pinta-alan lisääminen. Laajennus voi tapahtua joko olemassa olevan rakennuksen sisällä (esim. ullakon rakentaminen asunnoiksi) tai sen ulkopuolella (esim. uuden lisäsiiven rakentaminen).
Rakennusala
Asemakaavassa määritelty tontin osa, jolle saa sijoittaa rakennuksia.
Rakennushankkeen suunnittelijat
Kaikille suunnittelijoille on asetettu kelpoisuusvaatimukset. Rakennushankkeeseen ryhtyvä ja pääsuunnittelija huolehtivat siitä, että kaikki hankkeeseen kiinnitettävät suunnittelijat täyttävät tarvittavat kelpoisuusvaatimukset. Täydennysrakentamisessa pätevän pääsuunnittelijan/rakennussuunnittelijan apu on tarpeen jo varhaisessa vaiheessa, jolloin kartoitetaan rakentamisen vaihtoehtoja.
Pääsuunnittelija huolehtii yhteistyössä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa rakennushankkeen kokonaisuudesta ja laadusta, aikataulusta ja suunnitelmien yhteensovittamisen menettelyistä. Pääsuunnittelija on usein myös rakennuksen rakennussuunnittelija. Rakennuslupaa haettaessa hankkeella on oltava kyseisen rakennustyypin suunnitteluun pätevöitynyt pääsuunnittelija.
Rakennussuunnittelija vastaa rakennuksen yleissuunnittelusta, suunnitteluratkaisun toimivuudesta, kaavan ja tilaajan tavoitteiden mukaisuudesta, esteettisyydestä ja lainmukaisuudesta. Rakennussuunnittelija on yleensä arkkitehti.
Rakennesuunnittelija vastaa rakennuksen teknisestä ratkaisusta yhdessä pääsuunnittelijan kanssa sekä rakennuksen lujuuslaskelmista ja rakenteiden rakennusfysiikasta.
LVI-suunnittelija suunnittelee rakennuksen lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmät.
Sähkösuunnittelija suunnittelee rakennukseen liittyvän sähköistyksen ja kaapeloinnit.
Muut erityissuunnittelijat laativat tarvittaessa hankkeelle oman erityisalansa suunnitelmat (esim. pohjarakentaminen, rakennusautomaatio, akustiikka, piha).
Rakennushankkeeseen ryhtyvä
Rakennushankkeen tilaaja, jolla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vastuita ja velvoitteita. Rakennushankkeeseen ryhtyvät ovat yleensä rakennusalan ammattilaisia, poikkeuksena omakotitalon rakennuttajat.
Rakennuslupa
Rakennushankkeiden kaavan mukaisuus ja soveltuvuus ympäristöön ratkaistaan rakennusluvassa. Rakennuslupa on edellytys kaikelle täydennysrakentamiselle. Lupa tarvitaan esimerkiksi rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen myös rakennuksen sisällä. Rakennuslupaa haettaessa hankkeella on oltava kelpoisuusvaatimukset täyttävät pääsuunnittelija ja muut suunnittelijat.
Rakennusoikeuden myynti ja esisopimus
Taloyhtiö voi myydä asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden (kerrosneliömetriä) rakennuttajalle. Taloyhtiön hallitus voi yhtiökokouksen valtuuttamana hakea kaavamuutosta tai rakennuslupaa pätevien rakennusalan asiantuntijoiden avustuksella sekä neuvotella rakennusoikeuden myymisestä sijoittajille.
Taloyhtiö voi myös etsiä yhteistyökumppanin ja sitouttaa sen hankkeeseen esisopimuksella jo ennen asemakaavamuutosta. Tällöin kumppani huolehtii kaavamuutoksen viranomaiskäsittelystä esisopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Kun kaava on lainvoimainen, taloyhtiö saa rakennusoikeudesta sopimuksen mukaisen hinnan, jonka jälkeen valta ja vastuu rakentamisesta siirtyvät rakennuttajalle.
Rakennusoikeus
Asemakaavassa määritelty tontille sallittava rakentamisen määrä. Rakennusoikeudella tarkoitetaan kaikkea, mitä rakennuspaikalle saa rakentaa. Rakennusoikeus muodostuu kerrosalasta, joka on rakennuksen kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala sekä mahdollisista lisäkerrosaloista ja -rakennusoikeuksista (esim. kellarit, rakennelmat ym.).
Rakennusvalvontaviranomainen
Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on rakentamiseen ja rakennetun ympäristön hoitoon liittyvä neuvonta, valvonta ja lupakäsittely, esimerkiksi rakennuslupien myöntäminen.
Tonttijako
Asemakaavan mukaisen rakennuskorttelin jakaminen tonteiksi. Tonttijako voi olla ohjeellinen tai sitova. Tonttijaon muutoksen laatii kaupungin kiinteistömuodostusasioista vastaava viranomainen yhteistyössä maanomistajan kanssa asemakaavamuutoksen tai maanomistajien hakemuksen perusteella.
Toteutussuunnitelma
Rakentamiseen tähtäävä yksityiskohtainen suunnitelma.
Täydennysrakentaminen
Olemassa olevan ympäristön täydentäminen rakentamalla. Täydennysrakentaminen voi kattaa laajoja, usean tontin ja kymmenien rakennusten alueita tai vain yhden tontin lisärakentamisen. Täydennysrakentamista suunnitellaan yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa.
Täydennysrakentamiskorvaus
Helsingin kaupunki maksaa omistamansa tontin vuokralaiselle osuuden asemakaavamuutoksen tuottamasta arvonnoususta tapauskohtaisesti. Tontin vuokralaisen kanssa neuvotellaan vuokrasopimuksen muutoksesta ja sen edellyttämistä järjestelyistä.
Ullakkorakentaminen
Rakennuksen kylmän ullakkokerroksen muuttaminen käyttötilaksi.
Viitesuunnitelma
Luonnosta edeltävä viitteellinen suunnitelma, usein kolmiulotteinen kuva, joka auttaa asukkaita ymmärtämään hankkeen vaikutukset ympäristöön ennen kuin kaavamuutosta aletaan valmistella.
Visio
Tulevaa koskeva yhteinen näkemys tai tahtotila.
Vuorovaikutus
Eri tahojen välinen keskustelu ja muu kommunikointi, jonka tavoitteena on näkemysten yhteensovittaminen, priorisointi ja kompromissien löytäminen. Kaavoitukseen liittyvä vuorovaikutus on lakisääteistä.
Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen
Yhdyskunnan toimintojen ylläpidon ja kehittämisen mahdollistaminen rakennuskantaa lisäämällä. Täydennysrakentamisella pyritään vahvistamaan vanhojen alueiden elinvoimaisuutta.
Yleiskaava
Pitkän aikavälin strateginen, yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen, asumisen, liikenteen ja yritystoiminnan kehittämistä. Yleiskaava määrittelee suurempien alueiden pääasiallisen käyttötarkoituksen ja ohjaa asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua.
Lisätietoa kiinteistöverosta:
Lisätietoa korjausrakentamisesta: