Satamasaarentie 3, Vuosaari

Kohteen osoite:	Satamasaarentie 3, 00980 Helsinki
Kaupunginosa:	Vuosaari
Hankkeen tila:	Valmis
Asunto-osakeyhtiön nimi:	Asunto Oy Helsingin Auringonsilta
Valmistumisvuosi:	2017
Uusien asuntojen määrä:	73
Autopaikkoja:	Pääosa autopaikoista sijoitetaan tontille saneerattavaan, erillisen kiinteistöyhtiön omistamaan autopaikoitushalliin. Yhtiön omat autopaikat kadun varressa varataan Auringonsillan vieraspaikoiksi.
Tontin omistus:	Oma
Arkkitehti:	Arkkitehtitoimisto Neva Oy
Rakennuttaja:	JM Suomi Oy

Keski-Vuosaaressa 1980-luvulta saakka vailla käyttöä ollut lämpövoimalan tontti saadaan vihdoin asumiskäyttöön. Naapuritalojen henkeen suunniteltu kerrostalo Auringonsilta valmistuu kesällä 2017.

Uusia asuntoja 1960-luvun Vuosaaren hengessä

Vanhan Vuosaaren kuulut terassitalot saavat pian vierelleen lähes 60 vuotta nuoremman sukulaisen. JM Suomen rakentama Asunto Oy Helsingin Auringonsilta kunnioittaa suojeltujen Asunto Oy Säästöniemen terassitalojen arkkitehtuuria.

Säästöniemen hallituksen puheenjohtaja Raimo Leppänen kuulostaa tyytyväiseltä, vaikka meluisa rakennustyö on naapuritontilla täydessä käynnissä.

“Uudisrakentaminen ei ainakaan pudota alueen arvoa”, Leppänen toteaa.

“Uusi talo on samaa henkeä kuin Säästöniemen terassitalot. Arkkitehti Petteri Neva on tehnyt hyvää työtä”, Leppänen kertoo.

Rakennustyöt alkoivat 2015 parkkipaikkojen siirrolla.

“Siirsimme 135 autopaikkaa naapuritontille”, kertoo hankkeen rakentaja, JM Suomen projektijohtaja Teppo Isokangas.

Tämä kuului tontin ostajan velvoitteisiin. Keväästä 2016 alkaen Säästöniemen asukkaiden autot siirtyivät vinoparkkiin terassitalojen edustalle, ja lämpövoimalan tontti vapautui pysäköintikäytöstä varsinaiselle talonrakentamiselle.

Autopaikoista lihava riita

Rakennustyömaa sijaitsee niin mainiolla paikalla, että tuntuu suorastaan ihmeeltä, ettei tonttia ole rakennettu jo vuosikymmeniä sitten. Metroasemalle ja kauppakeskukseen on matkaa vain 600 metriä. Päiväkoti, urheilukenttä, leikkipuisto, kirjasto ja koulut ovat nekin kivenheiton päässä.

Raimo Leppänen kertoo, että idea tontin täydennysrakentamisesta on elänyt pitkään, aina 1990-luvulta saakka. Lämpövoimalan tonttia hallinnoi kiinteistöyhtiö, jonka omistivat ympäristön taloyhtiöt. Kiinteistöyhtiön hallitus oli halukas myymään tontin, mutta omistajataloyhtiöillä ei ollut asiasta yhteistä näkemystä.

“Suurin kiistakapula oli meidän yhtiömme autopaikat”, Leppänen kertoo.

Asunto Oy Säästöniemi oli 1960-luvulla myynyt osan suuresta tontistaan lämpövoimalalle. Yhtiön 168 autopaikkaa oli sijoitettu rasiteoikeudella lämpövoimalan tontille. Kun kaupunkia haluttiin tiivistää, johti aluksi toimiva järjestely ongelmiin. Lämpökeskuksen omistajayhtiö haki rasiteoikeuden purkua osalle autopaikoista. Leppänen kertoo, että yhtiö menetti korkeimman hallinto-oikeuden vuoden 2004 päätöksellä 26 autopaikkaa. Samaan aikaan käynnissä oli asemakaavan muutostyö, jossa pysäköinti siirrettiin lämpövoimalan tontilta kadun varteen Säästöniemen terassitalojen edustalle.

Lopullisen pisteen riita autopaikoista sai vasta vuonna 2012, kun taloyhtiöiden ja kaupungin yhdessä omistama lämpövoimalan tontti myytiin kiinteistösijoittajalle. Kaupan ehtoihin kuului, että ostaja huolehtii 135 korvaavan pysäköintipaikan rakentamisesta uuden asemakaavan mukaiselle pysäköintialueelle.

”Korvauskysymys menettämistämme autopaikoista ratkaistiin kaupan yhteydessä rahakorvauksella”, Leppänen kertoo.

Säästöniemi ja kaupunki tekivät vielä maanvaihtosopimuksen, jolla kaavan mukainen pysäköintialue siirtyi taloyhtiön omistukseen.

Hissitalo kiinnostaa vanhoja vuosaarelaisia

Seitsenkerroksisen Auringonsillan rakennusprojektia vetävä Teppo Isokangas kertoo, että uusien asuntojen kauppa on käynyt hyvin. Kolme neljäsosaa asunnoista on myyty, kun runkoa vasta pystytetään.

“Kysyntää on vauhdittanut se, että rakennuskanta seudulla on pääasiassa hissitöntä.”

Moni ikääntyvä haluaa asua tutuilla kulmilla – mutta hissillisessä talossa.

”Meillä on paljon tällaisia ostajia.”

Rakentaminen olemassa olevassa kaupunkiympäristössä tuo rakentajille jonkin verran lisää päänvaivaa.

“Täydennysrakentaminen teettää usein vähän enemmän töitä rakennuttajalle, kuten tässä kohteessa uusien parkkipaikkojen rakentaminen naapuriyhtiölle. Neitseellisellä alueella pääsee tässä suhteessa helpommalla. Naapurit on myös huomioitava täällä aivan eri tapaan kuin uusilla alueilla. Esimerkiksi alueen aitaaminen on hoidettava vielä tavallistakin huolellisemmin”, Isokangas kertoo.

Auringonsillan työmaallakin liikkui paljon kutsumattomia vieraita. Syy oli lopulta varsin harmiton: kesän 2016 hittipeli Pokemon Gon kohtauspaikka PokeGym sattui sijaitsemaan keskellä työmaata.

Toisaalta valmis kaupunkiympäristö myös helpottaa rakentajan elämää.

“Kunnallistekniikka on olemassa, ja tontille pääsy onnistuu helposti.”

JM on Pohjoismaiden suurin asuntorakentaja, joka on tulossa Suomen markkinoille. Miten kaupunki saa rakentajat kiinnostumaan täydennysrakennuskohteista? Isokankaan mukaan kiinnostus kasvaa rakennusoikeuden ja hankkeen koon myötä.

“3 000–4 000 kerrosneliömetrin kohteet ovat isoille rakentajille kiinnostavampia kuin 1 000 kerrosneliön kohteet. Ja tonttitehokkuus saisi mieluummin olla 2 kuin 1”, Isokangas toteaa.

Yli kahden tonttitehokkuuksia nähdään uusilla asuinalueilla kuten Kalasatamassa tai Jätkäsaaressa, mutta 1960-luvun kerrostaloalueilla ylitetään harvoin ykköstä.

Byrokratian rattaille Isokangas antaa hyvän arvosanan.

“Kaupunkikuvaneuvottelukunta on tällaisissa kohteissa tarkkana, kun naapurissa on suojeltuja rakennuksia. Mutta kaikki on hoitunut Helsingissä mallikkaasti”, kertoo Isokangas.

Mieluisa haaste arkkitehdille

Eniten kaupunkikuvaneuvottelukunnan kanssa on asioinut kohteen arkkitehti Petteri Neva.

“Naapurin terassitalot ovat yksi Vuosaaren maamerkeistä. Samoin lämpövoimalan vanha piippu herätti neuvottelukunnassa paljon mielenkiintoa”, Neva kertoo.

Kun täydennysrakentamista mahdollistavaa kaavamuutosta tehtiin, arvioitiin arkkitehti Touko Nerosen 1960-luvun modernismia edustavat talot arkkitehtonisesti arvokkaiksi kohteiksi, samoin kuin lämpövoimalan piippu sen juureen rakennettuine pysäköintilaitoksineen. Molemmat saivat kaavassa suojelupäätöksen.

Kahden rakennussuojelukohteen ja uuden asuntorakentamisen yhdistäminen vaati arkkitehdiltä paljon. Nevan lopullinen suunnitelma poikkesi jonkin verran asemakaavasta, joten tarvittiin vielä yksi poikkeamislupa ennen kuin rakentaminen pääsi käyntiin.

“Mutta tämä on parempi kokonaisuus”, Neva kehuu.

“Yhteistyö rakennusvalvonnan, kaupunginmuseon ja muiden viranomaisten kanssa sujui erittäin hyvin”, kiittelee Neva.

Kaupunkikuvaneuvottelukunnassa Nevan suunnitelma hyväksyttiin toisella käsittelykerralla. ”Kerrostalo meni läpi sellaisenaan, rivitalo herätti eniten keskustelua.”

Rakenteilla olevan Auringonsillan muotokieli näyttää tyydyttävän niin kaupunkia kuin naapureitakin. Myös suunnittelija on lopputulokseen varsin tyytyväinen.

“Talossa on monipuolinen asuntojakauma, isoja perheasuntoja ja pieniä asuntoja sijoittajille. Terassin muoto mahdollisti isot parvekkeet ilta-auringon suuntaan. Ja pisteenä i:n päälle ovat kattokerroksen kolmen asunnon isot kattoterassit ja taloyhtiön saunaosasto katolla.”

Arkkitehti kiittelee Aurinkosillan rakentajaa ennakkoluulottomuudesta.

”JM Suomi uskalsi lähteä tekemään esimerkiksi vähän tavallisuudesta poikkeavia parvekerakenteita.”

Suojellun piipun juurelle taas nousee toisen rakentajan toimesta neljä Nevan suunnittelemaa loft-asuntoa. Niiden viereen, entisen öljysäiliön betoniseen suoja-altaaseen, on tulossa neljän asunnon rivitalo.

Myös arkkitehdille täydennysrakentamiskohteissa on keskimääräistä enemmän pähkäiltävää.

“Kyllähän nämä haastavampia suunniteltavia ovat, mutta myös mielenkiintoisia.”

Tässä kohteessa Nevaa on työllistänyt myös juridiikka. Yhdellä tontilla sijaitsee kolme eri asunto-osakeyhtiötä sekä pysäköintilaitosta hallinnoiva oma kiinteistöyhtiönsä.

”Se tuo arkkitehdillekin vähän haastetta, ei soviteta asioita yhteen pelkästään arkkitehtonisesti, vaan myös monet muut seikat: yhtiöjärjestykset ja sopimukset.”

Näin täydennysrakentaminen eteni

1963 Vuosaaren asemakaava vahvistetaan, uuden kaupunginosan rakentaminen alkaa.

1969–1971 Ulappasaarentien kolme modernia terassitaloa, Asunto Oy Säästöniemi, valmistuvat. Yhtiön autopaikat sijaitsevat rasiteoikeuden turvin naapuritontilla lämpövoimalan piipun juuressa.

1973 Taloyhtiöiden yhdessä omistama lämpövoimala rakennetaan Ulappasaarentielle.

1980-luku Kun talot liitetään kaupungin kaukolämpöverkkoon, jää alueen oma lämpövoimala virattomaksi.

1998 Vuosaaren metro aloittaa liikenteensä.

2001 Lämpövoimalan tontin omistanut Kiinteistö Oy Vuosaaren Lämpö hakee kaupungilta kaavamuutosta tontin täydennysrakentamiselle.

2004 Lämpökeskuksen omistajayhtiö haluaa eroon tonttia rasittavista autopaikoista. Säästöniemi menettää korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 26 kappaletta kaikkiaan 168 autopaikastaan.

2008 Ulappasaarentien asemakaavamuutos valmistuu. Lämpövoimalan piippu ja Säästöniemen terassitalot suojellaan, lisärakentamista lämpövoimalan tontille ja Satamasaarentiellä sijaitsevan puhelinkeskuksen tontille.

2012 Säästöniemen autopaikoista päästään viimein sopuun, kiinteistösijoittaja Avesta Oy ostaa vanhan lämpövoimalan tontin sen osakkaina olleilta taloyhtiöiltä ja Helsingin kaupungilta.

2015 JM Suomi ostaa osan tontista Helsingin Auringonsilta -kerrostalohankkeelleen.

Marraskuu 2015 Auringonsilta saa rakennusluvan.

Huhtikuu 2016 Talonrakennus alkaa.

2017 Auringonsilta saa uudet asukkaansa.

Teksti: Petja Partanen