Pääskylänrinne 6, Sörnäinen

Kohteen osoite:	Pääskylänrinne 6
Kaupunginosa:	Sörnäinen
Hankkeen tila:	Valmis
Asunto-osakeyhtiön nimi:	As Oy Pääskylänrinne 6
Valmistumisvuosi:	2009
Tontin pinta-ala:	1186 m2
Alkuperäinen kerrosala:	4933 m2
Lisäkerrosala:	484 m2
Kerrosalan lisäys (%):	9,8
Alkuperäinen huoneistojen määrä :	101
Uusien asuntojen määrä:	7
Arkkitehti:	Helsinkistudio Oy / Päivi Jääskeläinen
Hankkeesta saadut tulot:	~ 550 000 €

Taustaa

As Oy Pääskylänrinnne 6:n vuonna 1938 rakennettu kerrostalo sijaitsee Helsingin Sörnäisissä. Enimmäkseen pieniä asuntoja sisältävässä talossa oli niukasti yhteistiloja, ja pieni sisäpihakin oli ehostuksen tarpeessa. Taloyhtiön hallituksen jäsenet olivat kuulleet ullakkorakentamisesta ja siitä, että tämä voisi olla tapa saada taloyhtiölle rahaa ja näin parannuksia aikaiseksi.
Prosessi
Aloite

Taloyhtiö tilasi Arkkitehtuuritoimisto Hangaslahdelta hankesuunnitelman asuntojen rakentamisesta ullakolle. Suunnitelmien mukaan ullakolle oli hyvin mahdollista tehdä asuntoja, ja yhtiökokouksessa järjestettiin äänestys rakennusluvan hakemisesta. Vaikka hanketta vastustaviakin puheenvuoroja pidettiin, äänestyksen tuloksena taloyhtiö päätti hakea rakennuslupaa ullakkorakentamiseen.

Rakennusluvan hakeminen: kevät 2006

Arkkitehtuuritoimisto Hangaslahti jatkoi suunnittelijana ja haki hankkeelle rakennuslupaa maaliskuussa 2006. Lupa saatiin toukokuussa 2006, ja tämän jälkeen uusien asuntojen merkintäoikeudet laitettiin myyntiin. Samoihin aikoihin taloyhtiö otti yhteyttä isännöitsijä Ari Järviseen, jolla oli aiempaa kokemusta ullakkorakentamishankkeista. Järvisestä tuli taloyhtiön isännöitsijä, ja hän oli yksi keskeisiä toimijoita hankkeen läpiviemisessä.

Merkintäoikeuden myynti: syksy 2007

Useita ullakkohankkeita aiemmin suunnitellut arkkitehti Päivi Jääskeläinen sai tiedon kohteesta kiinteistövälityksen kautta. Hän oli yhdessä toisen arkkitehdin kanssa etsimässä vastaavaa kohdetta tarkoituksenaan suunnitella ja toteuttaa hanke itse, ja he päättivät tarttua tähän hankkeeseen. Lopulta merkitsijöitä oli yhteensä kolme.

Muutoslupa: kesä 2008

Rakennuslupaa varten tehdyt aiemmat suunnitelmat sisälsivät kolme yli sadan neliön ullakkoasuntoa ja uuden kattoterassilla varustetun yhteissaunan. Lisäksi osa ullakosta oli varattu irtainvarastoiksi. Jääskeläinen ja muut merkitsijät halusivat kuitenkin tehdä kohteeseen uudet suunnitelmat, joissa asunnot suunniteltaisiin avoimemmiksi loft-henkisiksi tiloiksi. Myös asuntojen määrää muutettiin niin, että aikaisemman kolmen suuren asunnon sijasta suunniteltiin kolme pientä ja kolme keskikokoista asuntoa.

Suunnitelmien uusimisen yhteydessä taloyhtiön isännöitsijä ehdotti, että aiemman suunnitelman sisältämille ullakon irtaimistovarastoille etsittäisiin muu tila talon kellarista, jolloin ullakolle saataisiin tilaa vielä yhden asunnon rakentamiseen. Kellarissa oli aikaisemmin yleisinä varastoina ja studiotiloina käytettyä tilaa sekä vanhoja rakennelmia, jotka purkamalla saatiin tilaa varastoille. Samalla kellarista järjestettiin tilaa pesutuvalle ja yhdelle pienelle toimistohuoneelle. Ullakolta vapautuvan tilan merkintäoikeutta ei oltu myyty, ja taloyhtiö päätti rakennuttaa tähän yhden asunnon itse.

Jo myönnetystä rakennusluvasta poikkeaminen edellytti muutosluvan hakemista. Merkitsijät saivat taloyhtiöltä valtakirjan muutosluvan hakemiseen, ja uusien suunnitelmien mukainen lupa saatiin kesäkuussa 2008. Rakennusvalvonta suhtautui myönteisesti suunnitelmien muuttamiseen, sillä uusilla suunnitelmilla saatiin aikaiseksi vaihtelevan kokoisia asuntoja. Suunnitelmassa esitettiin myös aiempaa rakennuslupaa useampia uusia lyhtyikkunoita kadun puolelle, mutta tälle ei nähty esteitä.

Rakentaminen: elokuu 2008 – helmikuu 2009

Rakentaminen alkoi luvan saavuttua elokuussa 2008. Urakoitsija löytyi rakennesuunnittelijana toimivan kolmannen merkitsijän kautta.

Isännöitsijä Ari Järvisen mukaan erityisesti taloyhtiön itse rakennuttaman asunnon onnistumista jännitettiin, mutta rakentaminen sujui lopulta hyvin. Taloyhtiö otti 150 000 euron lainan rakentamisen ajaksi, ja tämä saatiin kuitattua, kun asunto myytiin valmistumisen jälkeen.

Päivi Jääskeläisen mukaan alkuvaiheen purkutyöt olivat rakennusvaiheen haasteellisin osa, sillä ullakolla oli vanhoja betonirakenteisia väliseiniä, joita piti purkaa pois.

Hyödyt ja hankkeen arviointia

Taloyhtiö sai merkintäoikeuksien myynnistä ja yhden asunnon rakennuttamisesta yhteensä noin 550 000 euroa. Tämä käytettiin kokonaisuudessaan taloyhtiön laatutasoa parantaviin hankkeisiin, minkä seurauksena taloyhtiöllä on nyt uusi kattosauna terasseineen, uusi pesutupa sekä viihtyisämpi piha. Pieniä asuntoja sisältävässä talossa yhteistilat ovat tulleet tarpeeseen, ja sauna on käytössä 7 päivää viikossa.

Taloyhtiölle ei ole hankkeen valmistumisen jälkeen tullut tietoon rakentamisesta aiheutuneita vesivuotoja tai muita ullakkorakentamiseen liittyviä tavanomaisimpia ongelmia. Hanke sujui itse rakennuttamistaan asunnoista vastuussa olevan Päivi Jääskeläisen mukaan kokonaisuutena hyvin ja ongelmitta. Hän painottaa urakoitsijan roolia tärkeänä tekijänä hankkeen onnistumisessa. Alkuperäinen budjetti tosin nousi hiukan hankkeen edetessä – ja tähän lääkkeeksi Jääskeläinen neuvoo käyttämään mahdollisimman tarkkoja piirustuksia kustannuslaskelman pohjana. Asunnot saatiin kuitenkin hyvin kaupaksi.

Kuvausta varten on haastateltu hankkeessa arkkitehtina ja rakennuttajana toiminutta Päivi Jääskeläista sekä isännöitsijä Ari Järvistä.